Viime viikolla pidettiin Mielekkäiden Eväiden viralliset julkkarit yhdessä Katariina Vuoren painotuoreen kirjan, Nokkonen, kanssa. Tupa oli täynnä ja pöydät notkuivat omin pikku kätösin taiottuja herkkuja. Kiireiltäni en ennättänyt napata tilaisuudesta kuvan kuvaa. Onneksi mm. Heidi (Heidi on the go) oli paikalla ja ikuisti päällimäiset tunnelmat.

Katariina Vuori on arkeologin koulutuksen omaava toimittaja-kirjailija ja  julkaissut viime vuosina useita jännittäviä ruokakirjoja. Tämän kevään toinen uutuus, yhdessä Sami Tallbergin kanssa laadittu Villiä Vegeä olikin jo ennättänyt viettää tovin lukupöydälläni.

Villiä vegeä

Villiä Vegeä on mielenkiintoinen yhdistelmä Suomalaista muotoilua ja designin innoittamia herkkuja suomalaisesta luonnosta. Resepti-inspiraationa ovat toimineet esineet ja muotoilijan näkemykset, minkä jälkeen on valittu niihin sopivat raaka-aineet. Näin on syntynyt mm. sellaisia hauskoja luomuksia, kuin Kukkais-salaattia ja rapeaa saaristolaisleipää (s. 134) , joka tuodaan tarjolle Minna Parikan Roseum-kengässä tai Kesäkurpitsaa ja ketunleipää (s. 138) sullottuna Sanna Kantolan pikkuiseen kolikkopussiin.

Kirjan alkuosa sisältää annosten kuvittamia muotoilijoiden ajatuksia. Varsinaiset reseptit löytyvät loppuosasta. Kuvat ovat upeita ja esineiden taustoihin liittyvät tarinat kiinnostavia. Ruoka lakto-ovo vegetaarista ja resepteissä pääosaan pääsevät raaka-aineiden omat maut ja rakenteet. Esimerkkinä tästä vaikkapa Nokkosaamiainen (s. 152), jossa varsineen ryöpätyt nokkoset tarjotaan au nautrell keitettyjen kananmunien kanssa. Ohjeena on syödä nokkoset käsin ”lehdet varrestaan imutellen”.

Kaiken kaikkiaan kirjan idea on hieno, mutta itselläni se sijoittuu sittenkin taide- ja katselukirjojen osastoon. Kattaus on sen verran erikoinen, että siitä tekee mieli nauttia ruokapöydän sijaan sohvannurkassa.

Sen sijaan Nokkonen inspiroi välittömästi saalistusretkelle ja nokkosruokia on pyöräytelty antaumuksella. Otollinen vuodenaika vaikuttaa luonnollisesti myös asiaan, mutta nokkosta on nautittu päivittäin mm. smoothieissa, piiraissa ja pyöryköissä.

Nokkossmoothiequinoapyörykät Nokkosspiiras

nokkonen-33210090-frntlJulkkaritilaisuus oli sen verran suosittu, että kirjojen arvostelukappaleet loppuiva kesken. Niinpä jouduin luovuttamaan oman Nokkoseni eteenpäin. Olin onneksi ennättänyt tutustua siihen jo pdf-versiona ja testata paria reseptiä, joita oli tarjoilla myös paikan päällä.

Nokkosmunakasrulla (s. 23) on helppo ja maukas annos, josta saa vaivatta tehtailtua isommankin erän vaikkapa puutarhajuhlien pikkusuolaisiin. Täytteessä aluperäisessä reseptissä on savukalaa, mutta vege voi korvata sen vaikkapa savutofulla, mikäli kananmunat ja tuorejuusto kuitenkin kuuluvat ruokalistalle.

Itselleni mieluisin löytö oli raakasuklaan ja nokkosen liitto tuoretta nokkosta sisältävissä Raakapatukoissa. Molempien maanläheinen, aavistuksen karvas aromi toimii aivan loistavasti yhdessä ja siitä tullaan nauttimaan omassa keittiössäni taatusti jatkossakin. Vegaaninen ja raaka patukkaohje löytyy kirjan sivulta 152.

Katariinan mukaan kirjan piti aluksi sisältää vain 10 reseptiä ja keskittyä nokkosen eri käyttömuotoihin ravinto, rohdos ja hyötykasvina. Suunnitelma kuitenkin muuttui matkan varrella ja hyvä niin, sillä reseptit ovat kerrassaan oivaltavia. Vaikka kirjassa kokataan myös lihaa ja kalaa kirja inspiroi myös kasvissyöjää. Enpä ollut aiemmin tajunnut, että nokkonen korvaa erinomaisesti esim. intialaisessa tai Lähi-Idän keittiössä käytetyt lehtivihannekset, joita ei meiltä saa. Joten nyt jos koskaan kannattaa poiketa sivuun lenkkipolulta ja hyödyntää paras poimintakausi ja jos intoa riittää pakastaa ja kuivata parhaat nokkoset talteen. Tosin nokkonen on siitä kiitollinen villikasvi, että siitä riittää iloa lumen tuloon saakka. Tämän kesän projektini onkin myös nokkosen siementen hyödyntäminen.

 

Kommentti “Nokkosta ja muuta Villiä vegeä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *