Mustikkasämpylät_vaaka2

Pidän luonnossa liikkumisesta ja villiruoan keräilystä. Mustikoiden noukkiminen ei kuitenkaan nappaa. En tunnusta kärsiväni mustikkatraumasta, vaikka mieleen kyllä nousevat  lapsuuden pitkästyttävät marjareissut ja pohjaton mustikkämpäri. Laji vain vaatinee hieman zeniläisempää elämänasennetta. Tänä vuonna mustikkasato on kuitenkin ollut sen verran huikea, että marjakippo on metsäreissulla täyttynyt kuin ohimennen.

Nautin pienen saaliini mieluiten tuoreena, mutta nyt muutama mustikka eksyi myös taikinan joukkoon. Koska määrä ei ihan riittänyt piirakaksi asti, leipaisinkin mustikkasämpylät. Osoittautui mainioksi tavaksi päästä mustikkatunnelmiin pienemmälläkin satsilla.
Mustikkasämpylät_pysty3

Leivon paljon gluteenitonta, mutta varsinkin leivissä tekee välillä mieli nauttia vehnän tarjoamasta sitkosta ja ylivoimaisesta leipoutuvuudesta. Silloin suuntaan alkukantaisten jyvien ääreen.

[vc_row row_type=’expandable’ text_align=’left’ background_color=’#00000′ border_color=” more_button_label=’speltti, kamut ja emmer..?’ less_button_label=’sulje’ button_position=’center’ color=”][vc_column width=’1/1′]

Speltti (Triticum spelta) lienee muinaisista vehnälajikkeista tutuin ja sen viljely on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Spelttiä viljeltiin Euroopassa yleisesti varsinkin rauta- ja pronssikaudella ja historiatieto kertoo sen merkittävästä roolista jo Rooman valtakunnan aikoihin. Speltissä on perusvehnää runsaammin proteiinia (13–18 g/100 g) ja monipuolisesti kivennäis‐ ja hivenaineita sekä kuituja. Myös rasvahappokoostumus on hyvä. Speltti sopii kaikenlaiseen leivontaan, varsinkin kun jauhovalikoima on jo monipuolinen monipuolisen. Speltin maku on voimakas ja pähkinäinen.

Kamut (Triticum turanicum) on alunperin egyptiläinen vehnän lajike, jonka viljelystä on  arkeologissa kaivauksisa löydetty merkkejä jo faaraoiden ajoilta. Kamutissa on proteiinia (15 g/100 g) ja vitamiineja ja hivenaineita samaan tapaan kuin speltissä. Runsaan proteiinin vuoksi kamutjauhot sopivat hyvin leivän ja sämpylöiden leivontaan. Maku on luontaisesti pähkinäinen ja hieman makea. Kokonaisia jyviä voi käyttää lisukkeena riisin tapaan ja myös kamut-pastaa on tarjolla.

Emmer (Triticum dicoccon) on niin ikään jo maanviljelyn alkuaikoina viljelty lajike, josta risteytyksen tuloksena on kehittynyt nykyisin yleisimmin viljelty vehnä (Triticum aestivum). Nykyvehnää niukkasatoisempaa emmeriä viljellään kuitenkin edelleen varsinkin Etelä-Euroopassa. Italiassa emmer tunnetaan nimellä farro ja sitä käytetää ruoanlaitossa mm. risoton tapaan. Farro-nimitykseen törmää myös englanninkielisissä resepteissä. Emmerin, kuten speltin ja kamutin gluteenipitoisuus on normivehnää alhaisempi, minkä vuoksi osa gluteenille herkistä sietää sitä paremmin. Proteiinia sen sijaan on runsaasti, jopa 22 g/ 100g.

[/vc_column][/vc_row]

Vaikka gluteenittomuus onkin kovassa nosteessa, kolmikko kannattaa pitää mielessä. Jos ei aidosti kärsi keliakiasta tai gluteeniyliherkkyydestä, speltti, emmervehnä ja kamut ovat arvokas ravintoaineiden, proteiinin ja kuitujen lähde. Speltti ja kamut ovat myös maultaan hieman makeita, mikä sopii mainiosti tämän ohjeen mustikan kanssa. Ja vaikka kyse on suolaisesta, mustikkasämpylät riittivät tyydyttämään jopa pullan himon. – Varsinkin jos mausteeksi ripauttaisi hieman kardemummaa!

Spelttijauhoja saa melkein kaikista isommista marketeista mutta kamutia joutuu metsästämään. Toistaiseksi olen nähnyt sitä Ruohonjuuren myymälöissä ja verkkokkaupoissa. Emmervehnäisiä jauhoja saa joistakin erikoisliikkeistä, mutta helpoiten netistä. Myöa speltin ja emmerin sekoitusta on tarjolla ja löytyy Urtekramin tuotteena ainakin Prismoista ja isommista S-marketeista. Hinta on kaikissa tavisvehnään verrattuna suolainen, mutta tässä kohtaa satsaan mielelläni laatuu, varsinkin kun venhäistä leivon harvakseltaan. (Tosin tämän reseptin jälkeen on riski, että siitä tulee tapa!)  Ja koska muinaisvehnätaikinat kannattaa jättää tavallista löysemmiksi, jauhoja kuluukin normivehnää vähemmän. Käytin tässä lisäksi gluteenittoman leivonnan puolelta lainattua kikkaa ja lisäsin taikinaan myös psylliuminsiemeniä, jotka tuovat lisää rakennetta, parantavat leipoutuvuutta ja tarjovat nekin oivallisen kuidun lähteen.Mustikkasämpylät_pysty1

Mustikkasämpylät

10 reilua

Esitaikina:
  • 2,5 dl 40 asteista vettä
  • 2,5 dl täysjyväspelttijauhoja tai kamut-jauhoja
  • kaurahiutaleita n. 2,5 dl
  • 1 tl kuivahiivaa
  • 1 rkl siirappia tai juoksevaa hunajaa

 

Sekoita ja jätä peitettynä 4 tunniksi huoneenlämpöön.

  • 2,5 dl 40 asteista vettä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 2,5 dl täysjyväspeltti- kamut- tai speltti-emmervehnäjauhoja
  • 2 tl hienoa merisuolaa
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 rkl psylliuminsiemeniä
  • 2 dl tuoreita mustikoita

 

Sekoita esitaikinaan vesi, öljy  ja keskenään yhdistetyt kuivat aineet. Jätä mustikat vielä odottamaan. Kohota taikinaa peitettynä n. 40 min.

Kaada taikina leivinalustalle ja muotoile suorakulmaiseksi levyksi. Ripottele mustikat levyn keskikolmannekseen ja käännä taikinan ylä- ja alareuna mustikoiden päälle. Rullaa kevyesti ja jaa tanko 10 osaan. Muotoile sormin pyöreiksi sämpylöiksi ja kohota leivinpellillä peitettynä puolisen tuntia. Lämmitä sillä aikaa uuni 225 asteeseen. Paista 15 – 20 min. tai kunnes sämpylät ovat kullanruskeita.

Mustikkasämpylät_vaaka1

Itse voitelin leipäni kylmäpuristetulla kookosöljyllä mutta voisin viimeistellä nautinnon myös sipaisulla luomukirnuvoita.

 

4 kommenttia “Mustikkasämpylät”

  1. Minä taas rakastan mustikoiden poimimista ,etenkin lopputulosta ,vaikka viimeksi mustikoita poimiessa putosinkin suohon;D Kivat sämpylät:) Tänä vuonna en ehtinyt mustikoita keräämään.

    1. Tykkään poimia kaikkea muuta, mutta jostain syystä mustikat tökkivät. Täysi mustikkaämpäri olisi ihana, mutta jää yleensä haaveeksi…

  2. Tässä ohjeessa on jotain pielessä. Ohjeessa olevilla määrillä ei synny taikinaa jota voisi käännellä ja rullata. Syntyy lähinnä puuroa, jonka voi kauhoa silikoni vuokiin ja paistaa sillä tavoin. Kuvan mukaisia sämpylöitä ei onnistu tästä tekemään.

    1. Hei Jouni, nyt kun katson ohjetta, niin jauhomäärä näyttää todellakin pieneltä. Sanoisin, että taikinan kohdalla jauhomäärä tulee kaksinkertaistaa. Testaan ohjeen uudelleen ja korjaan. Pahoittelen painovirhepaholaista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *