Kiitos Hyvää

Kirjoittelin jo Virpi Mikkosen uudesta Kiitos Hyvää -kirjasta jo toisen blogini, Flourishin puolella. Kirja edustaa kuitenkin sen verran vahvasti suosimaani linjaani leivonnan ja herkuttelun suhteen, että ansaitsee noston myös täällä.

Monille Virpi saattaa olla tuttu upealta Vanelja-sivustolta tai aiemmasta Kiitos Hyvää -blogistaan. Sama esteettinen ja viimeistelty tyyli jatkuu kirjassa. Kiinnostavien reseptien lisäksi tarjotaan ihanaa silmänruokaa ja hurmaavaa inspiraatiota, joka kutsuu laittamaan aivan tavallisestakin arjesta hieman parempaa. – Trendi, joka on jatkunut jo tovin ruoka- ja lifestyle puolella.

Aiemmat ohjeet, joita ovat Virpiltä kokeillut ovat poikkeuksetta olleet hyviä ja jos kirjan esipuheisiin on luottamista, kansien väliin on koottu parhaista parhaat. Odotukset olivat siis aika korkealla. Ensiselailu vaikutti jo lupaavalta: Reseptit ovat oivaltavia mutta selkeitä. Tosin olen harrastanut raakapainotteista, gluteenitonta ja sokeritonta leivontaa ennenkin, joten aivan noviisin silmin en osaa niitä tavata.

Sokeriton ei tarkoita tässä kirjassa sitä, että leivonnaisten makeudesta olisi tingitty. Se vain saadaan aikaiseksi hieman fiksummin, hunajalla, taateleilla, kookossokerilla ja muilla luonnollisilla makeuttajilla. Keittiössä mennään luomuhengessä adoilla aineksilla ja makean maistelun jälkeen luvataan, että olo on keveä ja raikas. Tämän uskonkin, sillä valkoinen sokeri, vehnä ja prosessoidut tuotteet on ohjeista unohdettu. Lopputuloksena on ”hyvää oloa vaalivia, herkkuja rakastavan nautiskelijan hyveitä”.

Koska kirja kolahti postiluukusta sopivasti jouluksi, halusin testata jotain joulupöytään sopivaa. Ei ihan helppo valinta, kun olisi tehnyt mieli maistella kaikkea. Lopulta rajasin koereseptini sellaisiin, joiden ainekset olivat käden ulottuvilla. Otokseen valikoituivat Lakristilla säväytetyt anis-viikunakeksit sekä Vadelmatangot. Edellisiä ennätti jo arvioida Lotta Syötävän hyvä -blogissaan, joten ei niistä tässä sen enempää (paitsi että jaan hehkutuksen). Sen sijaan tarjoilen teille annoksen Vadelmatankoja, joiden ohje on vieläpä helppo, vain parin ainesosan karamellioivallus.

Vadelmalakut

Älkää antako kikkaraisen ulkonäön hämätä, sillä se johtuu omasta laiskuudestani. Joulukiireissäni vain truuttasin taikinasta nopeasti pursottimella pikku pötkyjä. Alkuperäisessä ohjeessa tyylikkäät karamellitangot ovat pitkiä ja hoikkia ja värjätty pinkeiksi punajuurimehulla, mistä myöskin lintsasin. Luotto pelkkään vadelmien värivoimaan tosin paljasti, että se ei kuivatusvaihetta oikein kestä ja omat mellini olivat väriltään hieman rusehtava. Mutta maku sen sijaan… se oli herkullinen. Ja rakenne ihanasti sitkas mutta pehmeä sisältä. Lisäsin ohjeeseen omasta päästäni ja joulun kunniaksi jauhettua anista ja ripauksen kanelia. Lopputulos oli kuin vadelmalakritsia.

Mielihyvä ei näissä makeisissa tosin rajoitu pelkästään karkkihampaan ruokintaan, sillä pakastekuivatut vadelmat ja makeutukseen käytetyt taatelit ovat täyttä tavaraa myös ravinteiden osalta. Kuten kaikissa marjoissa, vadelmissa on runsaasti antioksidantteja, jotka suojaavat herkkiä aivosoluja ja tukevat verisuonia, jotka kuljettavat aivoille ravinteita ja happea. Marjojen ja taateleiden kuidut huolehtivat suoliston hyvinvoinnista ruokkien hyvää bakteerikantaa, mikä vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin varpaista päälakeen.

Karkkihampaani ei usein kolota, enkä muista koska olisin viimeksi mussuttanut muuta kuin tummaa tai raakasuklaata. Ennustan kuitenkin, että näiden vadelmalakujen (sillä sellaisiksi ne oitis ristin) myötä perjantainamit ovat tehneet vääjäämättömän paluun. Tällaisilla herkuillahan se on jo melkein terveysteko…

IMG_0989

Vadelmatangot

(suluissa omat tuunaukseni)

  • 4 dl tuoreita taateleita
  • 2 dl pakastekuivattuja vadelmia (laitoin kolme)
  • 1/2 dl punajuurimehua (laitoin vettä)
  • (1 tl jauhettua anista ja 1/4 tl kanelia)

 

Poista taateleista kivet ja kuori tarvittaessa (en kuorinut). Ohjeen mukaan kuoren saa kätevästi pois juoksevan veden alla. Tehosekoita taatelit ja vadelmat. Lisää punajuurimehu tai vesi (sekä mahdolliset mausteet). Sullo taikina pursotinpussiin ja truuttaa tangoiksi leivinpaperoidulle pellille. (Testasin myös, että taikinasta saisi myös kivoja pikku ruusukkeita johonkin koristelutarkoitukseen.) Lämmitä uuni 75 asteeseen ja kuivattele tankoja 3 – 4 tuntia. Vaihtoehtoisesti voit käyttää raakaruokatyyliin n. 45 asteen lämpöä ja kuivatella yön yli, jolloin kuumennukselle herkät ravinteet säilyvät paremmin. Tangot ovat uunista/ kuivurista otettaessa hieman pehmeitä mutta jähmettyvät jäähtyessään. Säilö lasipurkkiin, jossa on tiivis kansi.

IMG_0998

Kommentti “Kiitos Hyvää – myös joulun jälkeen!”

  1. Paluuviite: - Jolie

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *