Ihmeellinen metsä

Väitän, että Helsinki on pääkaupunkien joukossa ainutlaatuinen: Noin kymmenen minuuttia ja pääset urbaanista citystä metsään. Puolisen tuntia jollain kulkuneuvolla, ja olet erämaassa.

Metsä on voimaannuttava, terapeuttinen, tyynnyttävä. Nautin kyllä sienestämisestä ja poimin mielelläni marjoja mutta yleensä menen metsään vain hengittelemään. Massiiviset puut ja luonnon avaruus asettavat oman olemisen oikeisiin mittasuhteisiin.

Positiivisessa psykologiassa puhutaan myös ihmetyksestä, awe, joka on tärkeä mielen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähde. Vaikuttavan luontoelämyksen aiheuttaman ihmetys on tutkimuksissa yhdistetty jopa parempaan vastustuskykyyn ja yleiseen terveydentilaan. Luonnon kauneuden edessä omakin horisontti laajenee, tunne yhteenkuuluvuudesta vahvistuu, lempeys ja ystävälliset tunteet saavat sijaa.

Tarvitsemme kokemuksia jostain kohottavasta ja itseä suuremmasta. Luontoelämysten lisäksi ihmetystä ja inspiroituneisuutta herättävät myös mm. taide ja henkisyyden/ hengellisyyden harjoittaminen. Eikä välttämättä tarvitse sukeltaa itse ihmeelliseen maisemaan. Myös vaikuttavien kuvien katselu tai ihmetystä herättävän tarinan lukeminen riittävät.

Milloin sinä koit viimeksi jotain vaikuttavaa ja ihmeellistä?

Kuvat ovat Sipoonkorvesta viime viikonlopulta.